Prix Tieto-Finlandia

Le Prix Tieto-Finlandia (finnois : Tieto-Finlandia-palkinto) est un prix littéraire décerné chaque année depuis 1989 en Finlande^[1].

Description

Créé en 1989, il est considéré comme le Prix le plus important de littérature hors fiction. Les lauréats sont le plus souvent des vulgarisateurs scientifiques significatifs.

Liste des lauréats

Année	Auteur	Livre	Électeur
Lauréats du prix Tieto-Finlandian
1989	Erik Tawaststjerna	Jean Sibelius 1–5	Esko Häkli Anto Leikola Jorma Kaimio
1990	Markku Löytönen (fi) (ed.)	Matka-arkku. Suomalaisia tutkimusmatkailijoita	Arne Rousi Jaakko Nousiainen Pentti Virrankoski
1991	Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen	Suomen päiväperhoset	Jali Ruuskanen Katarina Eskola Juhani Lokki
1992	Jukka Salo (fi), Mikko Pyhälä (fi)	Amazonia	Seppo Zetterberg Nils Mustelin Riitta Nikula
1993	Erik Wahlström (fi), Tapio Reinikainen, Eeva-Liisa Hallanoro	Ympäristön tila Suomessa	Ilkka Niiniluoto Klaus Mäkelä Risto Varteva
1994	Heikki Ylikangas (fi)	Tie Tampereelle. Dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista Suomen sisällissodassa	Jukka Kemppinen Matti Kortteinen Tuula Koukku
1995	Matti Sarmela (fi)	Suomen perinneatlas	Antti Tanskanen Barbro Slotte Jukka Salo
1996	Pekka Kivikäs (fi)	Kalliomaalaukset – muinainen kuva-arkistomme	Keijo K. Kulha Hannu I. Miettinen Sari Näre
1997	Fabian Dahlström (fi), Erkki Salmenhaara, Mikko Heiniö	Suomen musiikin historia 1–4	Laura Kolbe Osmo Pekonen Erik Toivanen
1998	Hannu Karttunen (fi)	Vanhin tiede. Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin	Ritva-Sini Härkönen Antti Karisto Matti Leinonen
1999	Kari Enqvist (fi)	Olemisen porteilla	Leena Palotie (fi)
2000	Anu Kantola (fi) et al.	Maailman tila ja Suomi	Georg Henrik von Wright
2001	Heikki Paunonen (fi), Marjatta Paunonen	Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja	Risto Ihamuotila (fi)
2002	Esko Valtaoja (fi)	Kotona maailmankaikkeudessa	Isä Ambrosius^[2]
2003	Antti Helanterä (fi), Veli-Pekka Tynkkynen (fi)	Maantieteelle Venäjä ei voi mitään	Astrid Gartz (fi)
2004	Elina Sana	Luovutetut. Suomen ihmisluovutukset Gestapolle	Hannu Taanila (fi)
2005	Sami Koski (fi), Mika Rissanen (fi), Juha Tahvanainen (fi)	Antiikin urheilu	Kari Raivio (fi)
2005	Jari Leskinen (fi), Antti Juutilainen (fi)	Jatkosodan pikkujättiläinen	Helena Ranta
2006	Erkki Tuomioja	Häivähdys punaista	Raimo Väyrynen (fi)
2007	Peter von Bagh	Sininen laulu	Matti Apunen (fi)
2008	Marjo T. Nurminen (fi)	Tiedon tyttäret	Veikko Sonninen (fi)
2009	Henrika Tandefelt (fi)	Borgå 1809. Ceremoni och fest	Björn Wahlroos (fi)
2010	Vesa Sirén (fi)	Suomalaiset kapellimestarit	Sinikka Salo (fi)
2011	Soili Stenroos (fi), Teuvo Ahti (fi), Katileena Lohtander, Leena Myllys	Suomen jäkäläopas	Alf Rehn (fi)^[3]
2012	Elina Lappalainen (fi)	Syötäväksi kasvatetut - Miten ruokasi eli elämänsä^[4]	Janne Virkkunen (fi)^[5]
2013	Ville Kivimäki (fi)^[6]	Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945	Maija Tanninen-Mattila (fi)
2014	Mirkka Lappalainen (fi)^[7]	Pohjolan leijona: Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632	Heikki Hellman (fi)^[8]
2015	Tapio Tamminen (fi)	Kansankodin pimeämpi puoli^[9]	Arto Nyberg (fi)^[10]
2016	Mari Manninen (fi)	Yhden lapsen kansa: Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret	Jörn Donner
2017	Riitta Kylänpää (fi)	Pentti Linkola: Ihminen ja legenda	Matti Rönkä
2018	Seppo Aalto (fi)	Kapina tehtailla	Virpi Suutari (fi)
2019	Pekka Juntti (fi)	Metsä meidän jälkeemme	Sixten Korkman (fi)
2020	Marko Tikka (fi) & Marko Tikka (fi)	Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948	Nasima Razmyar
2021	Osmo Tapio Räihälä	Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa	Katri Makkonen (fi)
2022	Ville-Juhani Sutinen	Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta	Hanna Nohynek
2023	Antti Järvi	Minne katosi Antti Järvi?	Linda Liukas (fi)
2024	Sofia Tawast (fi) & Riikka Leinonen (fi)	Suuri valhe vammaisuudesta	Pekka Haavisto
2025			Antti Kuronen (fi)

Références

↑ (fi) « Tieto-Finlandia », Suomen Kirjasäätiö (consulté le 4 août 2015)
↑ Maailma muuttui, Eskosenikin, Helsingin Sanomat, 11 novembre 2002 (ISSN 0355-2047)
↑ Helsingin Sanomat 6.5.2011
↑ (fi) « Tieto-Finlandia 2012 », Suomalainen Kirjakauppa (consulté le 22 novembre 2012)
↑ Tarja Halonen valitsee Finlandia-voittajan, Helsingin Sanomat 28.4.2012 S. C1
↑ (fi) « Ville Kivimäen sotilaan psyykeä kuvaava Murtuneet mielet voitti Tieto-Finlandian », Helsingin Sanomat, 21 novembre 2013 (consulté le 4 mai 2014)
↑ (fi) « Tieto-Finlandia Mirkka Lappalaiselle », Yle Uutiset, 19 novembre 2014 (consulté le 22 avril 2015)
↑ (fi) « Finlandia-palkintojen päättäjät valittu », Yle Uutiset, 20 mai 2014 (consulté le 22 avril 2015)
↑ (fi) Mikko Pesonen, « Kansankodin pimeämpi puoli sai Tieto-Finlandian – Finlandia Junior esikoisteos Rambolle », Yle, 26 novembre 2015 (consulté le 15 janvier 2016)
↑ (fi) « Hector päättää Finlandia-palkinnon saajan », Yle, 28 avril 2015 (consulté le 15 janvier 2016)

Liens internes

Liens externes

(fi) Site officiel

Portail de la littérature

Portail des récompenses et des distinctions

Portail de la Finlande

Portail des sciences

[1] (fi) « Tieto-Finlandia », Suomen Kirjasäätiö (consulté le 4 août 2015)

[2] Maailma muuttui, Eskosenikin, Helsingin Sanomat, 11 novembre 2002 (ISSN 0355-2047)

[finlandia2011-3] Helsingin Sanomat 6.5.2011

[finlandia2012-4] (fi) « Tieto-Finlandia 2012 », Suomalainen Kirjakauppa (consulté le 22 novembre 2012)

[HS2012-5] Tarja Halonen valitsee Finlandia-voittajan, Helsingin Sanomat 28.4.2012 S. C1

[6] (fi) « Ville Kivimäen sotilaan psyykeä kuvaava Murtuneet mielet voitti Tieto-Finlandian », Helsingin Sanomat, 21 novembre 2013 (consulté le 4 mai 2014)

[7] (fi) « Tieto-Finlandia Mirkka Lappalaiselle », Yle Uutiset, 19 novembre 2014 (consulté le 22 avril 2015)

[8] (fi) « Finlandia-palkintojen päättäjät valittu », Yle Uutiset, 20 mai 2014 (consulté le 22 avril 2015)

[9] (fi) Mikko Pesonen, « Kansankodin pimeämpi puoli sai Tieto-Finlandian – Finlandia Junior esikoisteos Rambolle », Yle, 26 novembre 2015 (consulté le 15 janvier 2016)

[10] (fi) « Hector päättää Finlandia-palkinnon saajan », Yle, 28 avril 2015 (consulté le 15 janvier 2016)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]